Helsinki 1949

Vitikkalan Suku ry:n vuosikokous 23.5.1949

Sukuyhdistyksemme vuosikokous pidettiin viime keväänä Kestikartanossa, jonne kahvipöytien ääreen oli kokoontunut vieraskirjamerkintäjen mukaan 56 jäsentä. Kun oli suoritettu viralliset asiat, kuultu vuosikertomus ja tilit, hyväksyttiin yksimielisesti ja innostuneesti sukuneuvoston ehdotus, että valittaisiin yhdistyksen kunniajäseneksi professori Kyösti Järvinen ( s.1879), joka oli täyttänyt 80 vuottansa ja maanviljelijä Veini Vitikkala ( s. 1879), joka täytti 70 vuotta kesällä. Molempien näiden yhdistyksemme merkkihenkilöiden kunniaksi kajahutettiin yhteinen kolminkertainen ”eläköön”.

 Illan iloksi opettaja Inkeri Keravuori (s.1874) esitti rouva Tuovi Vasaman ( s.1875) säestämänä muutamia kauniita viulukappaleita. Sen lisäksi saatiin nähdä kesäjuhlilla otettu värifilmi, jota silloisesta sadesäästä huolimatta oli saatu kokoon kunnioitettava pala. Kaunis Vitikkala, sen puutarhan moniväriset, koristeelliset kukat ja juhlavieraiden lukuisa parvi kulki selvänä ja elävänä katsojain silmien edessä. Olipa siinä vielä joitakin lähikuvia, niin että suvunvanhin sekä talon isäntä ja emäntä sieltä erotettiin hauskasti juhlijain joukosta. Erikoisesti herätti huomiota talon emäntä, joka liikkui niin luonnollisesti, kuin ei elämässään olisi muuta tehnytkään kuin ollut filmitähti. Katsojat halusivat nähdä filmin heti uudestaan, ja uskon heidän tulevan vielä sittenkin, kun sitä jossakin seuraavassa kokouksessa taas näytetään. Juhlakokouksen muistot ovat mielyttävällä tavalla tässä kuvasarjassa säilytetyt tulevillekin sukupolville. Filmin on toimittanut johtaja Bruno Selin (s.1898 ), joka lahjoitti sen sukuyhdistykselle ja samalla kuiskasi, että filminauhasta oli jäänyt  joitain palasia esittämättä. On siis vielä uuttakin nähtävänä. Sukuyhdistys on johtaja Selinille suuresti kiitollinen tästä hänen järjestämästään arvokkaasta lahjoituksesta.

 Filmiesityksen jälkeen kuunneltiin vielä kiinteän hiljaisuuden vallitessa Maileena Vestalan esittämään Aino Kalliomäen kuvausta suvun yhteisestä esiäidistä Eeva Kristiina Vikbergistä. Lämmintunnelmallinen ilta päättyi yhteislauluun.

Vitikkalan viesti 1 Lokakuu 1949